Uuden blogin aloittaminen on vaikeaa. Pitäisi olla innostavia ja uusia ajatuksia, joista lukijat saisivat ahaa-elämyksiä. Niitä minulta ei kuitenkaan tähän hetkeen löydy. Jo blogin nimen keksiminen tuotti suurta tuskaa ja käännyin kaverini Teron puoleen. Hän uskollisesti keksi niin monta hyvää ja huonoa nimeä, että viimein purskahdin nauruun lukiessani nimiehdotuksen "Mahaa Seuraten Maailmalla" ja valitsin sen välittömästi. Teron keksimä nimi kertoo hyvin paljon minusta, kun olen ulkomailla:

1. Teen kotona kauheasti töitä ennen matkaa, että löytäisin matkakohteestani SEN täydellisen ravintolan, johon en kuitenkaan loppujen lopuksi mene, koska pääruoka maksaa 4€ liian paljon ja vesikin yli 3€ ja ruokalista on englanniksi, joten sen on PAKKO olla turistipaikka, jossa syötetään huonoa ruokaa tyhmille turisteille. (Tämä kaikki sen jälkeen, kun olen etsinyt ravintolaa 1,5h.)
2. Etsin kuumeisesti ruokakauppoja, joihin pääsen hypistelemään erikoisia ruoka-aineksia ja täytän sen jälkeen rinkkani hilloilla, 2€:n viinipulloilla (Qualitätswein kunniaan!) ja kummallisilla Knorrin kastikeaineksilla, joiden ohjeita en ymmärrä (tästä seuraa että heitän ne kolmen vuoden kuluttua roskiin). Hillot sentään käytän hyväkseni - hillo on hilloa vaikka sen ostaisi toiselta puolelta maapalloa, mutta valitsen hillopurkit siten, että EHKÄ joskus saisin aikaiseksi tehdä myös omia hilloja kauniisiin purkkeihin, jotka olen tuonut ympäri maailmaa.
3. Ostan jokaisesta ruokakojusta jotain syömistä, haukkaan siitä kaksi palaa ja syötän sen loppuun matkatovereilleni, koska näin jaksan syödä myös seuraavasta kojusta.

Näiden seikkojen siivittämänä aloitan matkustusblogini. Pitää vielä lisätä, että lähden tämän kuun 19. päivä Argentiinaan vaihto-opiskelemaan kevääksi aiheena Business in Latin America. Luvassa siis ainakin näin aluksi matkustelua ja maistelua Etelä-Ameriikan malliin. Tavoitteeni siellä on oppia juomaan punaviiniä, puhumaan espanjaa siedettävästi ja tanssimaan argentiinalaista tangoa kaduilla.