Sain synttärilahjaksi iskältä ja äidiltä rahaa, että pääsen Andeille viikonloppureissulle. Tarkoituksena oli käydä katsomassa samalla reissulla pingviinejä, mutta ne oli lähteneet pois Puerto Madrynista talveksi. Suuntasimme siis vain Barilocheen, jonne on Buenos Airesista matkaa reilu 1600km. Tämä tarkoittaa reilua 21h suuntaansa bussissa istumista.

Ensimmäisenä päivänä mentiin ostelemaan suklaata, sillä suklaa on luonnon jälkeen se asia, miksi Barilocheen mennään. Ensimmäisenä kokeilussa oli Mamuschka, josta pitäisi saada Barilochen parasta suklaata. Ihan hyvää oli.

 

Ruusut kukkivat joka puolella, vaikka oli jo syksy. Ainoastaan villiruusut metsässä oli täynnä ruusunmarjoja. Mun mukaan eksyi purkki ruusunmarjahilloa. Täytyy alkaa jo kerätä hilloarsenaalia Suomea varten.

 

Sound of Music - ihan kivat maisemat pelata golfia.

 

Toisena päivänä mentiin vaeltamaan metsään ja Campanario vuoren laelle istumahissillä katsomaan maisemia, jotka olivat aivan mahtavat. Mendozassa oli myös vuoria, mutta sieltä puuttui vehreys ja järvet. Pitkästä aikaa sai hengittää raikasta ilmaa. Vaikka en olekaan pitänyt ennen itseäni luontoihmisenä, niin se on totta että luontoa alkaa arvostamaan sen jälkeen, kun on asunut miljoonakaupungissa.

 

Kolmantena päivänä käytiin ratsastamassa 3h lenkki. Käveltiin pieniä vuoripolkuja pitkin ja lopuksi syötiin grilliruokaa.

 

Neljäntenä päivänä shoppailtiin taas suklaata. Tällä kertaa paikkana oli Rapa Nui. Käytiin myös jätskillä Jaujassa. Tämä oli lämpimin päivä kaikista ja hieman harmitti lähteä takaisin kotiin. Olisi tehnyt mieli vaan istua hostellin terassilla ottamassa aurinkoa.