Välillä kameran ottaminen laukusta on kamalan vaikeaa. Sormet ovat kohmeessa eikä oikein tahdo löytää mitään kuvattavan arvoista - tai ainakin siltä tuntuu paikan päällä ollessa. Tavallisen tuntuiset kohteet näyttävät kotona sohvan pohjalla kuitenkin mukavilta ja voi todeta että onneksi on välillä sen kameran jaksanut kaivaa esille.

Nordseen jättiläiskatkaravunpyrstöleipä, jonka Tape söi jotta hän voisi näyttää siitä kuvan äidillensä.

Onnellinen Tarmo

Hotel Sacher ja täydellinen Sacher-leivos

Naschmarkt

Metrotunneli

Hepat odottomassa matkustajia tuomiokirkon edessä.

Se kuuluisa Wiener Schnitzel. Tämän ravintolakäynnin jälkeen en enää ikinä luota Lonely Planetin ravintolasuosituksiin.

Wien oli ihan kiva, mutta kamalan kallis ja siellä oli kylmä. En siis oikein voi suositella Wieniä. Jos pitää kulttuurista ja kahviloista, rahaa on riittävästi ja Visakortilla luottoa, niin sitten Wien on loistava valinta. Mutta jos pitäisi valita niin menisin mieluummin Budapestiin kuin Wieniin. Kaveri, joka asustaa Budapestissa sanoikin että monet tulevat Budapestiin oopperaan, koska Wienissä se on niin kallista.