Jotta ette luulisi, että minä ainoastaan söin Ranskassa ollessani, niin korjaan sen käsityksen tässä vaiheessa. Minä nimittäin kävin siellä ollessani luennoilla. Eräs luento käsitteli enologiaa ja se oli mielestäni erittäin erinomainen. Me maistelimme viinejä.

Kävimme läpi Ranskan viinialueita ja niiden erikoispiirteitä. Opin, että täyteläiset punaviinit ovat niitä viinejä, joita säilytetään vuosikausia tai vuosikymmeniä kellarissa. Mutta koska itse pidän ainakin tällä hetkellä enemmän keskitäyteläisistä punaviineistä, niin minun ei viinikellaria tarvitse välttämättä hankkia.

Ei voi kuulemma sanoa, että mikä on maailman paras viini, koska se kuulemma aina riippuu tilanteesta, ja viinin hinnasta ei välttämättä voi päätellä onko se kuinka hyvää. Yleensä nimittäin viinin hinta nousee kun sitä tehdään vain pieni erä ja viininvalmistaja on tunnettu. Maistelemistamme viineistä ihastuin vasemmalla olevaan alsacelaiseen Gewürztraminer rypäleestä tehtyyn jälkiruokaviiniin. Ostin vastaavaa kotiin eräästä herkkukaupasta. Pullo maksoi 16€, joten luulen tai ainakin toivon sen olevan erittäin erinomaista.

Lopuksi testasimme portviiniä, joka maistui oikeasti paahdetulta sokerilta. Tämä viini huusi seurakseen crème brûléeta. Viinienmaistelu on kivaa!